YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

  1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
    Suomen Friisiläishevosyhdistys ry, kotipaikka Nurmijärvi.
    Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys käyttää epävirallista
    englanninkielistä nimeä FFHA (Finnish Friesian Horse Association).
    2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
    Yhdistyksen tarkoituksena on edistää friisiläishevosten
    tunnettavuutta, käyttöä ja jalostusta Suomessa. Yhdistys ylläpitää
    jäsenrekisteriä ja tietokantaa jäsentensä friisiläishevosista sekä
    yhdistyksen nettisivuja. Yhdistys järjestää friisiläishevosiin
    liittyviä opetus, valmennus-, kilpailu-, neuvonta- ja
    kasvatustilaisuuksia.
    Yhdistys toimii emokantakirjan (KFPS) alaisena yhdistyksenä.
    Yhdistys toimii myös Suomen Ratsastajainliiton alaisena
    jäsenseurana.
    Toimintansa tukemiseksi yhdistys perii liittymis- ja jäsenmaksun
    jäseniltä. Yhdistys voi myös – hankittuaan tarvittaessa asianomaisen
    luvan – ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja,
    sekä järjestää arpajaisia ja keräyksiä. Yhdistys voi omistaa
    toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
    3. Jäsenet
    Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai
    taho, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa tukea
    yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
    Yhdistyksellä on neljänlaisia jäseniä:
    SFHY:n jäseniä, jotka kuuluvat vain Suomen
    Friisiläishevosyhdistykseen;
    SFHY+SRL jäseniä, jotka kuuluvat sekä Suomen
    Friisiläishevosyhdistykseen että SFHY jäsenseuran kautta Suomen
    Ratsastajainliittoon;
    SFHY+KFPS jäseniä, jotka kuuluvat sekä Suomen
    Friisiläishevosyhdistykseen, että KFPS:iin ; SFHY+SRL+KFPS jäseniä,
    jotka kuuluvat sekä Suomen Friisiläishevosyhdistykseen, että SFHY
    jäsenseuran kautta Suomen ratsastajainliittoon sekä KFPS:iin.
    Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
    Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen
    esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on
    huomattavasti edistänyt tukenut ja yhdistyksen toimintaa.
    4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
    Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
    kirjallisesti (kirjeellä tai sähköpostilla) hallitukselle tai sen
    puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
    merkittäväksi pöytäkirjaan.
    Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt
    erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
    vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
    5. Liittymis- ja jäsenmaksu
    Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun
    suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää yhdistyksen
    hallitus. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita
    jäsenmaksuja.
    6. Hallitus
    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa
    valitut puheenjohtaja ja 2-6 jäsentä.
    Puheenjohtaja valitaan toimikaudeksi kerrallaan ja hallitus valitaan
    kahdeksi toimikaudeksi kerrallaan niin että puolet hallituksen
    jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa
    puolet arvan perusteella. Erovuoroiset voivat asettua ehdolle
    uudelleen, mikäli erovuoroisten tilalle ei ole riittävästi uusia
    jäseniä. Puheenjohtajana voi toimia sama henkilö korkeintaan kolme
    vuotta peräkkäin.
    Hallitustoimintaan tulee olla mahdollisuus osallistua kaikilla
    jäsenillä. Hallituksen jäsenet tulee valita eri puolilta Suomea,
    jolloin he voivat toimia alueellisina vaikuttajina friisiläisen
    hevosrodun tunnettavuuden kannalta ja edistää yhdistyksen
    alueellista toimintaa.
    Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
    Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa
    keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut
    tarvittavat toimihenkilöt.
    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
    varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
    tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus
    on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä,
    puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
    Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
    7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
    Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenohtaja,
    varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.
    8. Tilikausi ja tilintarkastus
    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
    Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus
    on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen
    kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen
    lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta
    hallitukselle.
    9. Yhdistyksen kokoukset
    Yhdistys järjestää kevät- ja syyskokoukset. Syyskokous pidetään
    loka-joulukuussa ja kevätkokous helmi-huhtikuussa hallituksen
    määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua
    hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse
    taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
    kokouksen aikana tai ennen kokousta.
    Yhdistyksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni.
    Yhdistyksen varsinainen jäsen voi valtuuttaa kirjallisesti tai
    sähköpostitse antamallaan valtakirjalla yhdistyksen muun varsinaisen jäsenen käyttämään äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa.
    Valtakirjat on esitettävä tarkastettavaksi ennen kokouksen
    alkamista. Kukin varsinainen jäsen voi valtakirjalla käyttää
    enintään yhtä viidesosaa (1/5) kokouksessa edustettuina olevista
    äänistä.
    Ylimääräinen kokous pidetään, kunyhdistyksen kokous päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus
    pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on
    jokaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi
    ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole
    toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet
    annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten
    enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
    puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
    10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla
    kirjeillä tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kutsu julkaistaan myös yhdistyksen
    kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
    11. Varsinaiset kokoukset
    Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavasiat :
    1. kokouksen avaus
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi
    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien
    lausunto.
    6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
    myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
    8. kokouksen päättäminen
    Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat :
    1. kokouksen avaus
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
    pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
    seuraavan vuodelle
    6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet (2-6)
    7. valitaan yksi toiminnantarkastaja ja hänelle
    varatoiminnantarkastaja
    8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    9. kokouksen päättäminen
    Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
    varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä
    kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan
    sisällyttää kokouskutsuun.
    12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
    tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
    enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
    sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
    Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
    tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
    määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään
    sen varat samaan tarkoitukseen.